Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaajärjestelmä on lakkautettu 1.8.2024 lukien.

Jotta vuorotteluvapaa katsottaisiin aloitetuksi 31.7.2024 mennessä, vuorottelusopimus olisi toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ja vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen alkamispäivä tulisi olla viimeistään 31.7.2024.

 

Vuorotteluvapaalain tarkoituksena on edistää lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla työntekijän työssäjaksamista ja parantaa työttömän työnhakijan työllistymisedellytyksiä määräaikaisen työkokemuksen kautta.

Edellytykset

Vuorotteluvapaalle voit jäädä, jos työaikasi ylittää 75 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta ja työssäolosi ja työsuhteesi samaan työnantajaan on kestänyt vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Edellä mainittuun aikaan voi sisältyä enintään 30 päivää palkatonta poissaoloa. Poissaolopäiviksi lasketaan kaikki kalenteripäivät poissaolon alkamisesta poissaolon päättymiseen. Poissaoloksi luetaan kaikki paitsi sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon. Työssäoloedellytysten tutkiminen kuuluu työ- ja elinkeinotoimiston toimivaltaan.

Vuorottelijan yläikäraja

Ikäraja lasketaan työntekijäneläkelain mukaisesta vanhuuseläkkeen alaikärajasta. Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kuukauden päättymisen jälkeen, jonka aikana vuorottelija täyttää iän, joka vastaa työntekijän eläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella.

Vuorottelijan yläikäraja on sidottu eläkeikään niin, että vanhuuseläkkeen alaikärajasta vähennetään 3 vuotta. Jos eläkeikäsi on esim. 65 vuotta, vuorotteluvapaan aloittamisen yläikäraja on 62 vuotta. Vuorotteluvapaa tulee aloittaa viimeistään sen kuukauden aikana, jolloin täytät 62 vuotta. Yläikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

Vanhuuseläkkeelle jäämisen ikä ei ole enää sama kaikille ikäluokille. Näin ollen vanhuuseläkkeen alkamisajankohdalla on vaikutusta myös vuorotteluvapaan yläikärajaan:

Syntymävuosi	Alin vanhuuseläkeikä	Vuorotteluvapaan yläikäraja
1960	64 v 6 kk	61 v 6 kk
1961	64 v 9 kk	61 v 9 kk
1962-1964	65 v	62 v
1965 ja sen jälkeen syntyneet	Eläkeikä kytketään elinajan odotteeseen	Ikäraja nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella vuodesta 2030 alkaen

Vuorotteluvapaalta ei voi jäädä suoraan vanhuuseläkkeelle.

Työhistoriaedellytys

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että olet ollut työssä ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 20 vuotta. Jos olet ollut vuorotteluvapaalla aikaisemmin, työskentelyaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä.
Työssäoloajasta enintään neljännes voi olla työhön rinnastettavaa aikaa. Työhön rinnastettavaa aikaa ovat esimerkiksi: äitiys- tai vanhempainrahakausi, hoitovapaa, varusmies- tai siviilipalvelus.
Työssäoloon rinnasteisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon vain täydet kalenterikuukaudet. 20 vuoden työhistoriaa laskettaessa, rinnasteista aikaa voi olla mukana enintään viisi vuotta ja viiden vuoden työhistoriaa laskettaessa enintään kolme kuukautta.
Työssäoloaikaan tai rinnastettavaan aikaan voidaan myös laskea aika, jonka olet ollut vakuutettuna Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Työtä, joka on tehty ennen Suomen tai työskentelymaan liittymistä EU:hun, ei lasketa mukaan työhistoriaan.
Jos olet epävarma työhistoriaedellytyksen täyttymisestä, ole yhteydessä työttömyyskassaan jo silloin, kun suunnittelet vapaalle jäämistä.

Kesto

Vuorotteluvapaan kesto yhdenjaksoisesti on vähintään 100 kalenteripäivää ja enintään 180 kalenteripäivää. TE-toimisto antaa vapaan kestosta työttömyyskassalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon.
Vuorotteluvapaan jaksottaminen ei ole enää mahdollista 1.1.2016 voimaan tulleiden säännösten mukaan.
Sovitun vuorotteluvapaan pidentäminen
Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava erikseen työnantajan ja työntekijän kesken kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. Vuorotteluvapaan pidentämiselle ei ole sovittu vähimmäispituutta. Vuorotteluvapaan yhteenlaskettu kesto ei saa ylittää enimmäiskestoa 180 kalenteripäivää. TE-toimisto antaa asiasta työttömyyskassalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon.

Vuorottelusopimus

Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaasta vuorottelusopimuksella. Työnantaja palkkaa TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön vuorotteluvapaata vastaavaksi ajaksi. Vuorottelusopimus on toimitettava TE-toimistolle ennen vapaan alkamista. Lisäksi vuorottelusijaisen työsopimus on toimitettava TE-toimistolle ennen vapaan alkamista tai viipymättä vapaan alkamisen jälkeen.

Sijainen

Vuorotteluvapaasijaiseksi voidaan valita henkilö, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneen 14 kuukauden aikana.
90 kalenteripäivän työttömyyttä ei sovelleta alle 30 vuotiaaseen työnhakijaan, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi.
Lisäksi 90 kalenteripäivän työttömyyttä ei edellytetä, jos sijaiseksi valitaan alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias työnhakija.
Sijainen tulee palkata saman työnantajan palvelukseen, josta vuorottelija on vapaalla. Esimerkiksi konsernissa sijainen pitää palkata siihen tytäryhtiöön, jonka palveluksessa vuorottelija on.

Vuorottelukorvauksen suuruus

Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta johon sinulla olisi oikeus työttömäksi jäädessäsi. Vuorottelukorvaukseen ei makseta lapsikorotuksia. Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorotteluvapaata edeltäneen vähintään 52 viikon palkasta. Jos jäät vapaalle kesken palkkakauden, palkkatodistus kirjoitetaan viimeisen täyden palkkakauden päättymisestä 52 viikkoa (26 palkkakautta) taaksepäin.
Jos työllistyt vapaan aikana omalle tai toiselle työnantajalle ilmoita siitä välittömästi työttömyyskassaan.
Työllistyminen vuorotteluvapaan aikana
Ilmoita kaikesta vuorotteluvapaan aikana tehdystä työstä työttömyyskassaan. Jos palaat tilapäisesti työhön omalle työnantajalle, niin vuorottelukorvauksen maksaminen keskeytyy työskentelyajaksi. Jos aloitat yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön toisella työnantajalla, niin vuorottelukorvauksen maksaminen keskeytyy työskentelyajaksi. Jos aloitat osa-aikatyön tai enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön, niin sinulla voi olla oikeus soviteltuun vuorottelukorvaukseen.

Vuorotteluvapaan päättyminen ennenaikaisesti

Vuorotteluvapaan päättymisestä ennen aikaisesti on sovittava työnantajan ja vuorottelijan välillä. Päättyminen tulee ilmoittaa työttömyyskassalle. Jos vuorotteluvapaa päättyy ennen kuin se on kestänyt 100 päivää, ei vuorotteluvapaan edellytykset ole täyttyneet, tällöin jo maksettu vuorottelukorvus voidaan periä takaisin.
Vuorotteluvapaa katsotaan päättyneeksi, jos vuorottelijalle syntyy oikeus saada äitiys-,erityisäitiys-, isyys-, tai vanhempainrahaa. Jos edellä tarkoitettu oikeus tai myönnetty vapaa kestää enintään 18 arkipäivää, katsotaan vuorotteluvapaan olevan sanottuna aikana keskeytyneenä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että yli 18 päivää kestävä isyysrahakausi päättää vuorotteluvapaan.

Kun jäät vuorotteluvapaalle, lähetä työttömyyskassaan:

• vuorottelukorvaushakemus
• kopio vuorottelusopimuksesta
• Palkkatoditus vähintään 52 viikolta välittömästl vuorottelua edeltävältä ajalta
• muut mahdolliset liitteet, esimerkiksi: henkilökohtainen verotuspäätös, jos sinulla on maa- tai metsätila, tai päätös kotihoidontuesta, jos perheellesi sitä maksetaan

Vuorottelukorvaushakemus- ja vuorottelusopimuslomakkeen saat osoitteesta https://www.tyj.fi/lomakkeet/. Lisätietoa vuorotteluvapaasta saat Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilta osoitteesta https://www.tyj.fi/vuorotteluvapaa/.

Mahdolliset vuorottelukorvaukseen vaikuttavat asiat, kuten vapaan keskeytyminen tai työllistyminen omalle tai toiselle työnantajalle tulee ilmoittaa viipymättä työttömyyskassaan.